Inkerinsuomalaiset

Информация о пользователе

Привет, Гость! Войдите или зарегистрируйтесь.


Вы здесь » Inkerinsuomalaiset » Suomenkielinen keskustelupalsta » Lauluja Inkerille!


Lauluja Inkerille!

Сообщений 1 страница 8 из 8

1

Tänne saa kirjoittaa omia tarinnoita,runoja ja ym.Kelpaa myös kaikki muuta ,jos vain liittyy aiheseen

0

2

Помню из своего детства, моя бабушка часто пела эту песню.

0

3

Ajatelin ,että  Omal Maal on Arvo Survon laulu:(Tietääkö kukaan sen historiaa?:(
Äitini lauloj yhtää samaa näköistä virsiä...

0

4

http://i014.radikal.ru/0711/b2/3e57a63cb50d.jpg

0

5

http://i010.radikal.ru/0711/fb/67cdd3b4b1f0.jpg

0

6

Alkujaan Omall Maall oli virsi jonka Aabram Sykiäinen on kirjoittanut:

Ei tämä maa oo oma maa,
se ompi vieras maa.
On taivas koti ystävän,
mä sinne kaipaan vaan.

Taivaaseen, taivaaseen,
luon mä katseeni.
Siell on mull monta ystävää,
mä tääll viell taistelen.

On vaikea tääll taistelu,
ja raskas toisinaan.
Mua pelko joskus saavuttaa,
ja kiusaus ahdistaa,

Läsnä on, läsnä on
jo loppu taistojen,
Mä kuulen laulun kaukaisen
Kuningas saapuu jo.

Mitä ei silmä nähnyt ei,
ei korva kuullutkaan.
On siellä paikka ihana,
mun isän kotona

Arvo Survon kasetista Omal maal:

Omal maal, omal maal
omal kotimaal
siell missä tyyni, rauha vain
mä sinne kaipaan ain.

Ei tämä maa oo oma maa
tää ompi vieras maa.
Mull taivas koti, ystävä
mä sinne kaipaan ain.

Taivaaseen, taivaaseen
luon mää katseeni.
Mull on siell monta ystävää,
mä sinne kaipaan ain..

On vaikea tääll taistella,
ja raskas toisinaan.
Mua pelko joskus saavuttaa,
ja kiusaus ahdistaa,

Kohta jo, Kohta jo
loppu taistelu.,
Mä kuulen laulun kaukaisen
Kuningas saapuu jo.

Jota ei silmä nähnytkään,
ei korva kuullutkaan.
On siellä paikka ihana,
mun isän kotona

Sen kodin kulle valmisti
Vapahtajamme vaan
omalla liiton verellä
toi mulle elämän.

Отредактировано VikiA (2007-11-19 00:23:47)

0

7

Elma-Lilja Miasnikova

“Olen Elma-lilja Miasnikova (o.s. Meijer), 72v.
Sodan aikana olin Suomessa, kävin koulussa, opin 1,5
vuodessa lukemaan ja kirjoittamaan suomeksi. Sitten
meidät palautettiin Venäjälle, alkoivat karkoitukset. Kun
suomenkieliset kirjat otettiin pois, aloin karjoitella
(kirjoittaa) runoja. Näin säilytin äidinkielen (meidän
perhe oli yksi suomalainen perhe Izevskissa, Uralin
juurella). Sieltä muutin Suomeen joulukuussa 1996.
Olen entinen vieraiden kielen opettaja. Vuonna 1990
aloin opettaa suomenkieltä. Kun oppikirjoja ei ollut, tein
itse suomenkielen oppikirjan “Puhun suomea”.
Kilpailussa Moskovassa sain palkinnon kirjasta.
Suomessa työtä en saanut, sanottiin vanhaksi. Tein aina
vapaaehtoista työtä, kunnes sairastuin. Nyt asun
Järvenpäässä. Runoni ovat eniten hengellisiä, joita
laulan.”

Inkerin heimo

Sä pieni heimo, Inkerin kansa,
Mistä päin sinut löytää voi?
Tahtoi tuhota sinut kourissansa
Se kavala peto, joka sinua löi.

Lapsesi joutuivat maailmalle
Eri puolille asumaan
Ja heidän syynsä oli vainoojalle
Suomalaisuus mihin joutuivat kuulumaan.

Oli tuhottu kirkkosi sulta
Raunioiksi Inkerinmaan,
Että sun lapsesi eivät vois tulla
Edes äidinsä kielellä rukoilemaan.

Ei sinulla ollut nyt synnyinmaata,
Ei Inkeriä, eikä Suomea,
Et voinut tietoakaan mistään saada
Miksi tuhotaan pientä Inkerin heimoa.

Sä olit kansanvihollinen nyt,
Sut piti murskata kokonaan,
Ett’ei muistissakaan olis säilynyt,
Että oli semmoinen kansa päällä maan.

Mutta se kansa ei polvistunut,
Osaas arvonsa säilyttää.
Vaan ikuinen pelko ol’ piilottunut,
Eikä mikään voinut sitä hävittää.

Kansan keskeltä nousivat versot,
Äidin kieltä ylistämään.
Ei ne askeleet silloin olleet helpot.
Oli pelko, ett’ joudut kärsimään.

Pienen heimon tyttäret ja pojat
Saivat siunauksen Herralta,
Saivat voimat, perustukset lujat,
Luotettavan käden Taivaan Isältä.

*

Suomi, miksi Inkerin kansan,
Oman veljesi potkaisit pois?
Etkö tiennyt, ett’ venäjässä
Saatanan valta hallita vois?

Katso, katso nyt sitä kansaa,
Miten paljon se kärsiä sai.
Yksi Luoja ain armonsa antaa,
Ojentaa kätensä sille päin.

Siksi se kaikk’ pauhinat kantoi,
Sitä voineet ne tuhota ei.
Usko jumalaan voimaa ain antoi
Vahingot - vaarat ohitse vei.

Kiitos, mun Jumalani suuri.
Ylistys soikoon sulle ain.
Sä olet mulle tukeva muuri,
Nojata siihen haluan vain.

Lehti keltainen maahan tuoll’ putoa,
Meidän vanhassa puutarhassa.
Mutt’ ei voi mulle sitä se kertoa,
Ett’ syksy on jo mun elämässä.

Vuodet juoksevat kuin veden aallot,
Takaisin eivät voi kulkea.
Johan tukkaakin peittävät hallat,
Mutt’ sydäntä ei saa sulkea.

Kaiken mitä on Luoja mull’ luonut
Minun pitää se täyttämään.
Riemuakin on elämä tuonut
Ei vaan murhetta mukanaan.

*

Kesä mennyt on pois, syksy kolkuttaa,
luonnon kultaa en voi sulle kuvata.
Sen kauneus hohtaa, sydäntä kohtaa,
se mieleeni nostaa mulle nuoruutta.

Vuodet pitkät on pois, vanhuus ovella,
mutta lauluni soi rinnassa syvällä.
Siksi aamun koi kantelen kielellä
herättää voi sen laulun kuin keväällä.

http://www.mirahouse.fi/miasnikova.htm

0

8

и нтересно а как с мелодиями??!!

0


Вы здесь » Inkerinsuomalaiset » Suomenkielinen keskustelupalsta » Lauluja Inkerille!


© все форумы 7fi.ru