Inkerinsuomalaiset

Информация о пользователе

Привет, Гость! Войдите или зарегистрируйтесь.


Вы здесь » Inkerinsuomalaiset » Ингерманландия сегодня/Inkerin nykyaika » Ингерманландская музыка/Inkeriläisten musiikkia


Ингерманландская музыка/Inkeriläisten musiikkia

Сообщений 1 страница 30 из 37

1

Antakaa palautteet!!
Помещаю сюда ссылки на файлы песен группы " KORPI "
Плз отписывайтесь в этой теме как скачалось,что понравилось.
Например мой фаворит №13.Рекомендую.Инкери-бабки жгут !

Вот обновленные ссылки на быструю рапиду:
(теперь качается быстрее)
http://rapidshare.com/files/71286557/ae … _320kbps.m
http://rapidshare.com/files/71286985/ae … _320kbps.m
http://rapidshare.com/files/71287208/ae … _320kbps.m
http://rapidshare.com/files/71287413/ae … _320kbps.m
http://rapidshare.com/files/71287621/ae … _320kbps.m
http://rapidshare.com/files/71287893/ae … _320kbps.m
http://rapidshare.com/files/71288093/ae … _320kbps.m
http://rapidshare.com/files/71288235/ae … _320kbps.m
http://rapidshare.com/files/71288531/ae … _320kbps.m
http://rapidshare.com/files/71289095/ae … __320kbps.
http://rapidshare.com/files/71289384/ae … __320kbps.
http://rapidshare.com/files/71289664/ae … __320kbps.
http://rapidshare.com/files/71290130/ae … __320kbps.
http://rapidshare.com/files/71290708/ae … __320kbps.
http://rapidshare.com/files/71291064/ae … __320kbps.
http://rapidshare.com/files/71291414/ae … __320kbps.
http://rapidshare.com/files/71291760/ae … __320kbps.
http://www.spbumag.nw.ru/2005/12/images/ingerman2.jpg

0

2

Более 20 просмотров почти за сутки и что никто так и не скачал ничего?

0

3

Классная вещь,но плохо качается...
Можно больше информации о группе?Желательно по-фински,нас не только русскоязычные читают...

0

4

http://www.spbumag.nw.ru/2005/12/13.shtml
пока только по русски...

0

5

Suomen kielen ystävien tilaisuus. 15. huhtikuuta 2006 IL:n Pietarin osaston yhteydessä toimiva suomen ystävien klubi (johtaja Tamara Strizhius) piti oman kulttuuritilaisuutensa. Parisenkymmentä osallistujaa kuunteli runoja ja lauluja, lauloivat itse ja muistelivat suomalaisia ja venäläisiä sananlaskuja. Omia suomalaisten runojen käännöksiä klubijäsenille lausui Aleksandr Moltshanov Terijoelta, heille lauloivat pietarilaiset Eino Korbelainen ja Veera Haapalainen. Klubi yhdistää suomen kielestä ja suomalaisesta kulttuurista kiinnostuneita ja järjestää säännöllisesti erilaisia kulttuuritilaisuuksia ja jopa Suomen matkoja.

Kalevalan päivän perinteinen seminaari Olga Konkovan johdolla pidettiin 28. helmikuuta 2006 Pietarin koulussa 200, jossa suomea opiskellaan päävieraskielenä.

Pääsiäinen myös maallisittain. Pääsiäiskirkko on edelleen lähes kaikille inkerinsuomalaisille tärkeää, mutta ikävä tosiasia on se, että juhlaperinteet Inkerissä on unohtunut monilta suomalaisperheiltä. Inkerin Liitto pitää tärkeänä niiden elvyttämistä. Kaksi juhlapajaa järjestettiin pääsiäsipäivinä. Pitkäperjantaina Pyhän Marian kirkon tiloissa IL:n Tyrön osasto, Sampo-keskus ja Suomen Pietarin instituutti pitivät pääsiäispajan. 23 osallistujaa sai tietää pääsiäissymboliikasta, juhliin kuuluvista koristeista, lauluista ja suomalasista ruoista. Tärkeää, että yhdessä tehtiin riippuvia pääsisäsmunia, kauniita virpovitsoja ja muita koristeita, jotka käytettiin kirkkosalin koristelemiseen. Laulettiin kauniita pääsiäislauluja ja virsiä. Juhlapajan vetäjinä toimivat Alina Otti ja Tatjana Bykova. 15 vanhempaa ja lasta houkutteli pääsiäisen toisena päivänä pidetty juhlapaja Pushkinskajalla. Yhdessä kadettiin juhlapöytää ja pääsiäiskoristeita, Korpi-yhtye lauloi perinteisiä lauluja. Tilaisuuden vetivät Olga Konkova ja Irina Ostonen.

Kulttuurikilpailu Suomen instituutissa. 17 yksityishenkilöä ja yhtyettä kilpaili keskenään 11.5. 2006 Suomen Pietarin instituutin tiloissa pidetyssä kulttuuritilaisuudessa. Kulttuurikilpailun nimi oli Suomen ja Inkerinmaan kansan viisautta. Kilpailuun otettiin vastaan erilaisia taidekappaleita: runoja, käännöksiä, lauluja jne. ”Esitettyjen kappaleiden taso oli huomattavasti korkeampi, kuin viime vuonna, niin taiteen kuin suomen kielitaidon kannalta”, huomaa tuomariston jäsen Alina Otti. Aktiivisisesti kilpailuun osallistuivat suomen opiskelijat ja IL:n yhteydessä toimiva suomen kielen ystävien klubin jäsenet. Mutta oikeaksi tähdeksi itsensä on osoittanut Tverin inkerinsuomalaisten ryhmä nimeltä Sateenkaari (johtaja Marina Kirppu). Sateenkariin kuuluu 2 perhettä lapsineen. Ryhmän jäsenet lausuvat runoja, laulavat ja tanssivat. Suomen ääntäminen on heillä melkein virheetöntä vaikka kukaan Sateenkaarista ei osaa suomea hyvin.

Pietarin kuoro Suomen inkeriläisjuhlilla. Inkerinsuomalaisten kuoro Pietarista kävi esiintymässä Hyvinkäällä 8.-9. heinäkuuta 2006 pidetyissä kesäjuhlissä. Kuorolla oli yhteensä 3 esitystä: kaupungin kauppatorilla, Riihimäen vanhainkodissa ja yhteisiltamilla Hyvinkääsalissa. Kaikkialla meni hyvin.

Laulajat Pietarista Narvassa. 10.-11. kesäkuuta 2006 Narvassa pidettyihin Viron inkerinsuomalaisten liiton järjestämiin laulu- ja tanhujuhliin osallistui parisenkymmentä yhtyettä, niistä kaksi oli Pietarista. Lauantai-iltana juhlaväkeä tansittivat nuotion palaessa Pietarin kuoro (johtaja Olga Konkova) ja Suolaa ja pippuria –niminen trio (solisti Veera Haapalainen). Sunnuntain konserttiohjelmassa Pietarin kuoro ja Suolaa ja pippuria lauloivat kukin 4 laulua. Kuorolaisia kiitettiin paljon siitä, että he laulavat aitoja inkeriläisiä lauluja, jotka muistuttavat monille nuoruutta. Hyvästä ja tasokkaasta esityksestä, jolloin mm. laulettiin ”uunituore” Inkerin valssi, paljon apploodeja saivat ”suolaiset”. Moni esiintyjä huomasi, kuinka kivaa oli laulaa ihan Inkerinmaan rajalla, varmasti ”kotikylissäkin” joen yli kauniit inkeriläiset lalulut kuuluivat.

Keskiaikainen festivaali. Pietarin kuoron Korpi yhtye osallistui 15.5.2006 kaupungin ”keskiaikaiseen festivaaleihin” Pietarin ja Paavalin linnoituksessa. Loistava esiintyminen avasi monien silmät suurkaupungin suomalaisperäiselle historialle.

Vappujuhlat Vaasassa. Suomen suurimpia vappujuhlia pidetään Vaasassa, vuonna 2006 torille kokoontunut juhlaväki sai kuunnella mm. Wladimir Kokon tuoman IL:n tervehdyksen. Kaupungin valtuutettu Raimo Rauhalan kutsulla ja Inkerin Liiton välityksellä torin lavalle esiintyjäksi pääsi Kuismalan musiikkikoulun tyttöjen showyhtye.

Inkeroisjuhlat. 9. heinäkuuta 2006 Soikkolan niemimaalla sijaitsevassa Vistinän kylässä, jota voidaan pitää inkeroisten pääkaupunkina, pidettiin perinteiset inkeroisjuhlat. Juuri Vistinässä on inkeroisten kansanmuoseo ja inkeroisseuran päätoimipaikka. Juhlien kulttuuriohjelmassa esiintyi muutama (!) inkeroismusiikkiyhtye sekä Pietarin inkerinsuomalaisten kuoron Korpi-niminen lauluryhmä. Sen johtaja Olga Konkova, joka edustaa inkeroisia suomalais-ugrilaisten kansojen koordinaatiokomiteassa, lausui mm. juhlapuheen. Inkeroisten tahto säilyttää identitettinsä on vahvistunut viime vuosina, kun piti taistella oman luonnon ympäristön puolesta. Rautatieratahan vedetään Laukaanjoensuussa rakennettavaan hiilisatamaan Soikkolan inkeroiskylien kautta.

Kuoro konsertoi Virossa. Heimopäivät ovat suomalais-ugrilaisten kansojen tärkeimpiä kulttuuritapahtumia Virossa. Tänä vuonna ne pidettiin maan useassa kaupungissa 10.-15. lokakuuta 2006 ja ohjelmaan kuuluivat konsertit, luennot, näyttelyt jne. Osallistumaan Heimopäivien konserttiohjelmaan ensimmäistä kertaa kutsuttiin Pietarin inkerinsuomalaisten kuoron Korpi-yhtye. Johtaja Olga Konkova kertoo, että esitysten aikataulu oli todella tiukka ja laulajille rasittavaa, Korpi esiintyi 11 kertaa kuudessa kaupungissa. Erittäin lämpimästä vastaanotosta yhtye nautti Itä-Virumaalla (Kohtla-Järvellä ja J?hvissa), jossa konsertteihin tuli paljon inkerinsuomalaisia. Korven laulut soivat Viron radiossa ja tv-uutisissa, yhtye sai Fenno-Ugria-Seuran puheenjohtaja Jaak Proosesin korkean arvon siitä, että aidolla kansantavalla yhtye esittää eri Inkerinmaan kansojen lauluja ja samaan aikaan kertoo niiden historiasta ja kulttuurista.

Inkerinmaan suomensukuisten kansojen päivä. Koskemkinan Luutsan kylässä 26. elokuuta 2006 pidettiin Inkerinmaan suomen-sukuisten kansojen päivä. Sen aloitteenpanija oli Vatjan kulttuuriseura (pj. Tatjana Jefimova), joka on saanut merkittävää tukea Pietarin inkerinsuomalaisten kuorolta (johtaja Olga Konkova) ja IL:n Jaaman paikallisosastolta (pj Aleksanteri Ruotsi). Päivän alussa Jefimova kertoi hänen perustamasta vatjalaisten museosta. IL:n neuvostojäsen Olga Konkova jatkoi sivistävän ohjelman kansantieteellisellä luennolla. Luento-osuuden jälkeen Pietarin kuoron Korpi –niminen folklooriyhtye lauloi vanhoja inkeroisia ja suomalaisia lauluja. Seuraavaksi vatjalaista keskiaikaista musiikkia soitti Besteari –niminen pietarilainen nuorisobändi. Konserttiohjelman päättyessä vatjalaisten Linnud yhye esitti pienen näytelmän nimeltä Tshud. Myytävinä oli kaksi venäjänkielistä kirjaa Vatja ja Inkeroisten kalenterijuhlat sekä vatjalainen lehti Maavä?i. Lopussa Korpi tansitti yleisöä ja yhdessä juotiin ”tshaijuu”. Päivän osallistujat, joiden joukossa oli viranomaisia, kirjastonhoitajia, kulttuuri-työntekijöitä, kansallisliikkeiden aktiiveja, päättivät, että tilaisuus kannattaa tehdä perinteiseksi ja sivistysohjelmat on pidettävä eri kylissä. Vähemmistökansat voivat selviytyä vain toimien yhdessä ja herättäen kulttuurityöllään kansallisidentiteettiä nuorissa.

26.-27. elokuuta 2006 Kannaksella Raivolassa ja Jalkalassa pidetyillä Maailman kylä –nimisillä festivaaleilla Pietarin kuoron Korpi yhtye sai pitkästä historianaiheisesta ohjelmastaan voittajan kunniakirjan.
Joulukonserttit piti 22.12.2006 Pietarin kuoro Taaitsan, Kikkerin ja Tervolan vanhusten palvelutaloissa. Sellaiset konserttikierrokset kuoro järjestää joulun alla joka vuosi.

Pitseille uutta elämää Tyrössä. Inkerin Liiton Tyrön osastossa (pj Tatjana Bykova) harrastetaan mm. näpläystä eli pitsien valmistamista. Jouluksi-2005 naiset tekivät siellä näpläystekniikalla paljon lumihiutaleita. Näyttää siltä, että ”pitsijuttu” saa Tyrössä uuden kehityspotkun. 13. elokuuta 2006 kirkon tiloissa pidettiin kokous, johon osallistujat toivat kotoa hienoja pitsikappaleita. Mukana oli suomalaista Pitsivoimala Lyra Oy:tä edustava Anja Hyvönen. Hyvönen kertoi Inkerissä kehittyvästä hankkeesta, jonka tavoitteena on elvyttää näpläyskäsityötaitoa inkeriläisnaisten keskuudessa. Kiinnostuneille opetetaan ammattitaitoa ja tarjotaan markkinointipalvelut. Kokouksessa kävi ilmi, että Inkerinmaalla pitsitaiteella on pitkät perinteet. Näyttäen vanhoja pitsejä IL:n jäsen Mette Saar kertoi, että heidän perheelleen ne jäivät pastori Modénilta. Modénin aikana pappilassa tytöille opetettiin näpläystä. Moni muisteli, että ennen vanhaa taloilla oli jopa omia pitsitunnuksia. Esimerkiksi Tatjana Bykovan isoäidin pitsitunnus ja lempikuva oli päiväkakkara. Yhdessä sovittiin pitsikerhon perustamisesta ja yhteistyöstä Pitsivoimala Lyra Oy:n ja IL:n Tyrön paikallisosaston välillä. Jouluksi Suomenlahden etelärannikolla entistä runsaammin sataa pitsilumihiutaleita.

Kirjontakehro. Pietarin kaupungilta saatu rahoitus teettää käsityöstä kiinnostuneita. 11. heinäkuuta 2006 IL:n Pietarin osaston tiloissa on alkanut kirjontakerhon toiminta. Kerhoon, joka kokoontuu kerran viikossa, on ilmoittautunut 28 naista ja 3 miestä. Inkerin äyrämöisten naistenpukujen kirjoita ihastutti asiantuntijoita jo 150 vuotta sitten, se on osittain säilynyt kaikille tutussa Tuutarin puvussa. Nyt kerholaisilla on tarkoitus tutkia ja valmistaa omin käsin kirjontakankaita ommellakseen niistä kansallispukuja. Paljon auttavat alkuvaiheessa Venäjän, Suomen ja Viron museokokoelmista saadut alkuperäisten kirjontakappaleiden valokuvat ja arvokkaat aidot kankaat. Varsinaista käsityötaitoa kerholaisille opettaa Natalja Romanova.

Valokuvanäyttely Inkerin Liiton tiloissa. Kymmenisen nuorta valokuvaajaa kuuluu Uusi kaarti-nimiseen ryhmään, joka on toiminut yli vuoden Inkerin Liiton yhteydessä. Valokuvaamisesta kiinnostuneet matkustavat ristin rastin Inkerinmaata kamera kädessä. Heidän ensimmäinen näyttelynsä esitettiin syksynä 2005 Suomen Pietarin instituutissa. 1. maaliskuuta 2006 uusittu näyttely nimeltä Suomalaisia lähtökohtia avattiin IL:n tiloissa Pushkinskajalla 15. Näyttely koostuu 64 isokokoisesta värivalokuvasta. Se osoittaa, kuinka nuoret näkevät kotimaansa ja kuinka he tuntevat inkeriläisiä sukujuuriaan. Valokuvien aiheet ylättävät tavallista katsojaa, niissä on luonnon kauneutta ja nostalgiaa, nykypäivä suruineen ja iloineen sekä kosketusta ikuisuuteen. Uskomatonta kuinka monipuolisesti ja runollisesti osaavat nuoret ottaa vastaan heitä ympäröivät realiteetit. ”Tutustuen syvemmin Inkeriin ja tehden valokuvia olemme itsekin paljolti muuttuneet”, sanoivat yhteen ääneen uusikaartilaiset Leontina Saksa ja Andrei Kuznetsov. Inkerin Liitolla on aikomus esittää tämä koko ajan kehittyvä näyttely laajasti Inkerinmaalla ja Suomessa.

Vistinässä dokumentin ensi-ilta. 27. toukokuuta 2006 Vistinissä esitettiin uusi dokumenttielokuva nimeltä Inkeroiset. Tuuli kantoi heille laulut. Filmi kuvattiin näissä Soikkolan niemimaan maisemissa sekä Taipaleenjoella, missä asui Larin Paraske, vuonna 2005. Dokumentin tekijä on pietarilainen Etnos- niminen elokuvayhtiö, sen käsikirjoituksen on Olga Konkovan käsialaa. Elokuvan johtaja Nina Serebrjakovan mukaan elokuvayhtiö on niin innostunut Inkerinmaan suomenkielisten kansojen kohtalosta, että sillä on aikomus tehdä seuraava filmi inkerinsuomalaisista.

Elpynyttä kauneutta –nimisen hankkeen esittelytilaisuus pidettiin Suomen Pietarin instituutin tiloissa 27. syyskuuta 2006. Hankkeessa on monta eri tahoa mukana, niiden joukossa Sampo-keskus, Pietarin elpymissäätiö, Venäjän kansantieteellinen museo sekä Pitsivoimala Lyra ry. Aloittelijoilla on aikomus opettaa naisille virkkaamista, kutomista ja kirjontaa, jotta lapsenhoitoaikana tai eläkkeellä heillä olisi sivutyötä. Sampo-keskus (toimitusjohtaja Tatjana Bykova) suunnittelee mm. Inkerin kirkon pappien vaatteiden ja kirkkotekstilien valmistamista Inkerinmaalla. 21:sta tilaisuuteen osallistujasta moni heti kirjoittautui kerhoihin.

Sampo-korut museossa. Tatjana Bykova-Soitun johtaman Sampo-keskuksen tunnetuimmat tuotteet ovat koruja. Ne valmistetaan pronssista eri suomalais-ugrilaisten kansojen keskiaikaisten mallikorujen mukaisesti. Kahdessa vuodessa niiden myynti on kasvanut monikertaisesti. Koko ajan Sampo-keskus kehittää uusia malleja, korujen uutta sukupolvea koristelee jo jalokiviä. 1. joulukuuta 2006 Venäjän etnografisessa museossa Pietarissa monien kutsuvieraiden läsnäollessa avattiin Sampo-korujen näyttely, jonka nimi on Elvytetty kauneus. Korut on esitetty samassa salissa, missä on inkerinsuomalaisista kertova vakituinen kokoelma. ”Meillä on nyt tarkoitus, kertoo toimitusjohtaja Bykova-Soittu, painaa sertifikaatti joka korumallille. Siinä tulee olemaan tiedot mikä oli alkuperäinen koru, mistä se löytyi ja missä säilytetään, mikä merkitys oli aikanaan korun käytöllä.”

Kirjoituspaja Pietarissa. Uusien suomenkielisten toimittajien aikaansaaminen on kirjoituspajojen päätavoitteena. Inkeriläisaiheista kirjoittavia koulutetaan saadakseen enemmän niitä, jotka osaavat kertoa, mitä tapahtuu ”inkerinsuomalaisten maailmassa”. Hankkeen projektipäällikkö Matti Arminen Helsingin Inkerikeskuksesta pystyi kutsumaan Pietarin kirjoituspajan (5.-7.9.2006) kouluttajiksi mm. YLE:n toimittaja Marja Mannisen, Suomessa ilmestyvän venäjänkielisen Spektr-lehden päätoimittaja Elina Gusiatinskyn sekä Inkerikeskuksen puheenjohtaja Irina Kopelianin. Koulutettavia oli 10, 5 Karjalan suomalaisten Inkeri-liiton lähettämää ja 5 IL:n edustajaa. Paitsi penkillä istumista koulutettavilla oli Wladimir Kokon opastama Suomalainen Pietari –kaupungin kierros, tapaaminen Inkerin kirkko aikakauslehden toimituksessa ja vastaanotto konsuli Juha Vänskällä, jossa mm. tavattiin suomalaisia ammattitoimittajia.

Joulupaja Tyrössä. Perinteinen joulupaja Tyrössä on saanut tänä vuonna Suomen Pietarin instituutin rahatukea. 10. joulukuuta 2006 Tyrön kirkossa se pidettiin olkikoristeiden valmistelun merkeissä. Valoisa joulu –nimistä pajaa kouluttajina vetivät Alina Otti ja Tatjana Bykova-Soittu. Joulumusiikin soidessa he opettivat tekemään himmeleitä, seppeleitä ja olkitähtiä. Osallistujia oli tällä kertaa 44 Rampoosta, Pietarhovista, Strelnasta, Pietarista, Sosnovy Borista ja jopa Systärpekistä. Tonttulakit kaikkien osallistujien päässä ja kahvin tuoksu täydensivät joulutunnelmaa.

Runoja ja tansseja 1. adventtina. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina v.2006 IL:n runoilijaklubin puheenjohtaja Anatoli Dridzon aloitteesta Rzhevkan kirjastossa Pietarissa pidettiin runo- ja musiikkitilaisuus, jossa yleisölle kerrottiin suomalaisesta joulusta ja pikkujoulun perinteestä. Anatoli Dridzo ja Maria Amfilohieva esittivät venäjänkielisiä runojansa. Lilja Bolshakova kertoi jouluperinteistä ja tanssi Anatolin kanssa muutaman suomalaisen tanssin. Omia pienimuotoisia tilaisuuksia runoilijaklubi järjestää säännöllisesti.

http://www.inkeri.spb.ru/Kirjanen/toimi … s2006.html

0

6

3.3 Korpi-yhtye
Korpi on pienempi ryhmä jonka jäsenet Olga on valinnut isosta kuorosta. Olgan mukaan kuorolai-
sella täytyy olla ääntä ja korvaa, ja hänen pitää olla juuriltaan ehdottomasti inkeriläinen, vatjalainen,
äyrämöinen tai karjalainen. Korpi-yhtye on huomattavasti ammattimaisempi kuin iso kuoro, äänen-
käyttöön ja sovituksiin stemmoineen on kiinnitetty paljon huomiota. (Olga Konkovan haastattelu).
Korpi-yhtyeen ohjelmisto koostuu 1800-luvun inkeriläisistä jo unohtuneista kappaleista, siksi oh-
jelmiston kokoaminen on vaikeaa. Suuren osan repertuaarista Olga on oppinut mummoltaan, joka
on oppinut laulut omalta mummoltaan. Kaikkia sanoja hän ei muista, joten hän on turvautunut
Suomen kansan vanhoihin runoihin sekä Armas Launiksen muistiinpanoihin. Korpi-yhtyeen toi-
minnalla on tavoitteita, toisin kuin isolla kuorolla. (Olga Konkovan haastattelu).
Korpilla on tavoitteena popularisoida ehdottomasti, levittää ja koko ajan uusia repertuaari, mutta sillä isolla kuorolla ei
oikeastaan tavoitteita, se vaan musisoi ja musisointi itseään varten myöskin kotioloissa. (Inga Grigorjevan tulkkaus
Olgan Konkovan haastattelusta 2.12.06)
Olga on siirtänyt mummonsa äänenkäyttöoppeja yhtyeelle, ja sen laulutapa onkin kehittynyt hyvin
autenttisen ja villin kuuloiseksi. Kaikki eivät kuitenkaan pysty omaksumaan vaativaa äänenkäyttö-
tapaa, ja moni on pilannut äänensä hakiessaan tekniikkaa väärin. (Olga Konkovan haastattelu). Kun
kuulimme Korpi-yhtyettä, meihin teki vaikutuksen äänen volyymi ja voima. Laulajia oli paikalla
noin kymmenen, mutta kuulosti siltä, kuin heitä olisi ollut ainakin tuplaten. Äänenväri oli myös
omalaatuinen. Musiikki oli niin voimakasta, että se tuntui suorastaan vyöryvän ylitsemme.
Sovitukset ovat perinteisiä ja laulut opetellaan korvakuulolta. Useissa lauluissa on esilaulaja ja kuo-
ro liittyy mukaan sovituissa paikoissa. Lauluissa on kaksi tai kolme stemmaa, jotka ovat tarkkaan
ennalta opeteltuja. Improvisaatio on laulajille vaikeaa, koska suomenkielikin vaatii tarkkaavaisuut-
ta. Stemmat ovat kuitenkin uskollisia vanhoille arkistonauhoille. Joissain kappaleissa on myös hai-
tarisäestys mukana.
Nuoteista ne laulavat, koska onhan tallennukset. Siinä on yleensä kaksi viiva kolme ääntä ja kuorossakin lauletaan niin-
ku tarkat stemmat, koska harvat osaavat improvisoida vaan yks ihminen, koska on vielä kielikin vaikeuksia, että rentou-
tua täysin. (Inga Grigorjevan tulkkaus Olgan Konkovan haastattelusta 2.12.06)
Yhtye esiintyy paljon Venäjällä sekä ulkomailla, ja se on myös levyttänyt sekä 1800-luvun että
1900-luvun inkeriläisiä lauluja. Se esiintyy esimerkiksi erilaisilla festivaaleilla sekä inkeriläisten
juhlissa. Heidänkin konserttejaan koristavat perinteiset asut sekä koreografiat. (Eero Pellisen haas-
tattelu).
Yhteisönä kuoro on myös tärkeä jäsenilleen. Tiiviin ryhmähengen saattoi aistia kuoroharjoituksissa,
joita olimme seuraamassa. Eero kertoikin ryhmän usein viettävän yhdessä jäseniensä syntymäpäiviä
ja muita juhlia. (Eero Pellisen haastattelu). Tiivis yhteishenki kuuluu myös heidän lauluissaan, kuo-
ro kuulostaa enemmän yhdeltä instrumentilta kuin erillisiltä laulajilta

--

0

7

Ai niinkö.....Konkovan uusi proekti....mie ajattelin jotain uutta(mutta silti kuulusti tutulta)....
....Olisiko sulla myös Eino Korpelaisen proektin laulut?Uskon helposti,että hän on viimeinen IL-sta,jonka osaa kirjoittaa uusia laulitekstejä,koska Konkovan tekstejä  ovat tuttuja myös vaimolleni(hän on perussuomalainen)...

0

8

Мой опыт общения с Ольгой весьма неприятен.Когда я начал поправлять поющих с диким,режущим слух русским акцентом соседей,меня осекли и сказали,что это не финкий,а ингерманландский хор ....на этом наши отношения закончились...

0

9

Muistako joku inkerisuomalaisten yhtye Itä-Karjalasta,jonka soittanut vanhoja lauluja rokki-tyylilla?Kaveri toi sen nauhaa Keltoon,tykkäsin kovasti,mutta nyt 7 vuotta meni eikä nimeäkään tulee mieliin...

0

10

reijo написал(а):

....Olisiko sulla myös Eino Korpelaisen proektin laulut?Uskon helposti,että hän on viimeinen IL-sta,jonka osaa kirjoittaa uusia laulitekstejä,koska Konkovan tekstejä  ovat tuttuja myös vaimolleni(hän on perussuomalainen)...

Нету. У меня только корпи -музыка.Купил на Юханнусе пару-тройку лет назад(в Скворицах).
Знаю.что сама пишет и поёт песни на финском
http://www.inkeri.spb.ru/juhannus2004/juhan20l.jpg
та которая слева.
Соль и перец -назв.её группы.

0

11

reijo написал(а):

Muistako joku inkerisuomalaisten yhtye Itä-Karjalasta,jonka soittanut vanhoja lauluja rokki-tyylilla?Kaveri toi sen nauhaa Keltoon,tykkäsin kovasti,mutta nyt 7 vuotta meni eikä nimeäkään tulee mieliin...

Первый раз слышу про такое. У меня есть песни финской группы "Пенсионеры". они тоже переделывали песни под себя.

0

12

reijo написал(а):

Мой опыт общения с Ольгой весьма неприятен.Когда я начал поправлять поющих с диким,режущим слух русским акцентом соседей,меня осекли и сказали,что это не финкий,а ингерманландский хор ....на этом наши отношения закончились...

Ну сам подумай к руководителю хора подходит какой то мальчик и начинает учить финскому. :D  ;)

Понятное дело ей это не понравилось.А вообще то вся верхушка инкеринлиито у меня не вызывает особенного восторга.
Но однако хоть что то делают.Подвижники там есть.Но опять же могу сказать и плохое и хорошее.Так что в моем рейтинге
(+ -) 50%.

0

13

Я её и не учил -я поправлял соседей -очень резало слух.
Интересная идея -создать Интернет ресурс ингерманландской музыки,чтобы не собирать её по всему Интернету.
Mielenkiintoinen idea -luoda inkeriläisten musiikin nettisivu,ettei tarteis sitä kerätää eri paikoista...

0

14

...поправлять поющих с диким,режущим слух русским акцентом соседей,..

V nastojashee vremja pochti nevozzmozhno sohranit`horoshee zvuchanie jazyka na kotorom pochti net obshenija , kotorogo prakticheski net na slyhu. Ezhednevno v pol`zovanii russkij .Eto ved`po zvuchaniju sovershenno drugoi jazyk .
Karelskij soderzhit neskolko takih zhe zvukov kak i v russkom t.e. v slavjanskih jazykah . Izhortsy-inkeri oni granichili s russkimi i eto normalno esli jazyk budet otlichatsja. Da russkij aksennt vsegda zameten , kak i finskij aksent v drugih jazykah.

Ne smogla ja poslushat ih...probovala skachat ...teper tolko pleer vyshel iz stroja..

0

15

Russkij akcent mozhno ubrat',nuzhno prosto den' za dnjom otrabatyvat' proiznoshenie.Ingermanlandskij vygovor nado naoborot sohranjat'.
Izhorcy,karely i ingermanlandskie finny raznye narody s raznym jazykom i kul'turoj i ne nado ih putat'.
  U menja skachanno,hotite pereshlju?

0

16

Любительский коллектив "Рёнтюшка". Рапполово,1979 г.,Иванов день
http://foto.vsev.net/data/media/3/Inkeri15b.jpg

0

17

mmm KOTISEUTU....mukava...ne ovat vieläkin elossa..

0

18

"...U menja skachanno,hotite pereshlju?..."

S udovolstviem poslushaju.

0

19

Лучше диск переслать,если дадите адрес,я по интернету не очень умею...

0

20

Aiheen nimi on siis inkerilaisten musiikkia. Kuka voisi kertoa miten se liittyy Inkerin nykyaika -teemaan?

0

21

Korpi-yhtye on olemassa nykyaikanakin,ja se on aika nuori.Kylläkai se on meidän suomalaisen silmissä on aika surkea,mutta parempi näin,kuin ei mitän...

0

22

Korpi-yhtye on olemassa nykyaikanakin,ja se on aika nuori.Kylläkai se on meidän suomalaisen silmissä on aika surkea,mutta parempi näin,kuin ei mitän...

Niinpa yhtye voi olla vaikka nuori, mutta tarkoitin vahan muuta.
Inkerilaisten musiikkia ja nykyaika... Kasittaakseni inkerilaisella musiikilla tarkoitetaan kansan musiikkia, eiko niin? Toki kansan musiikki on tyyli. Ootteko te sita mielta etta voidaan sanoa esimerkiksi "Klassinen musiikki ja nykyaika"?

0

23

Ei vältämättä,Inkerissä on jonku verran(melkein ei ole )oma säveltäijä ja runoilioita.Esimerkiksi Eino Korpelainen,Pietarinkuoron jäsen.
Jos nykyaikainen yhtye laulaa vanhoja lauluja ,saako sitä nimettä nykyaikaiseksi?

0

24

reijo написал(а):

Minusta sen voidaan sanoa vanhojen laulujen nykyaikaiseksi  esitykseksi. Eino on inkerilaisen musiikon hyva esimerkki. Mutta ehka se on ainoa...

0

25

Kaisu написал(а):

Minusta sen voidaan sanoa vanhojen laulujen nykyaikaiseksi  esitykseksi. Eino on inkerilaisen musiikon hyva esimerkki. Mutta ehka se on ainoa

Olette masentavasti oikeassa....

0

26

Kutsun Skuoritsan hengellinen musikkijuhlaan. 12 kesakuutta 2008 kello 11.00.

Приглашаю на фестиваль духовной музыки в Скворицкой церкви. 12 июня 2008 г.

0

27

Мне очень нужен текст песни "На берегу Иматры". Подскажите, где его можно раздобыть. Спасибо.

Minä tarvitsen "Imatran rannalla" laulun teksti. Voisitteko sanoa missa se on. Paljon kiitos.

Отредактировано reijo (2008-01-18 02:57:05)

0

28

Google lähettää kirjastoon .Käyn amulla katsomassa.

0

29

Se hupaisa ilta muistuu mieleni viel,jonka vietin mä Imatran rannalla siel.
Sie Himan mä ihanan kohdata sain,
Hän kukoist kuin kukanen kedolla vain siel vain
2.
Pyymit ne ne hatussa lenteli häl
sinisestä silkist oli klänninki pääl
Ketjut kultaset kaulassa välähteli vaan
Sillä Hilma oli neitinen vierahan maan.

3.
Vaikka silkkiä ja kultaa hänen yllänsä loist,
ei rakkauden iloa hän löytanyt toist.
Hän tarjosi kätensä ja sydämensä mul
jä liitto se tehtiin kuin laulussa kuul.

jatku myöhemmin

0

30

4.
Fiiniä viiniä Hilmal oli myöt
kun Imatran rannalla vietime yöt.
Sun liirun ,sun laarum ,Hilma lauleli vaan
kas sinusta juho minä sulhasen saan
5.
Kun ihanat silmänsäminuun hän luo
hän riehuvan riemun mun rintaani tuo .
Kun Vellein neito hän ihana on vaan,
sinisilmä,punaposki ,mistä kaunimman saan!
6.
Hilman kauniin kasvonsa fluurilla peit,
kun rintaani vastenhän makaamaan heit.
ja auringon säteet ne kuumenti niin ,
että tarvittiiin áuringonvarjostin siin

jatku myöhemmin

0


Вы здесь » Inkerinsuomalaiset » Ингерманландия сегодня/Inkerin nykyaika » Ингерманландская музыка/Inkeriläisten musiikkia


© все форумы 7fi.ru